Mulle kaikkein vaikein asia tässä perinteisessä hääpukeutumisessa on juurikin tuon "jotain lainattua" lainaaminen. Henkilön, kun kuuluisi olla onnellisesti naimisissa.
Isovanhempia minulla, tai meillä kummallakaan ole. Tulevakin anoppini on nukkunut pois usea vuosi taaksepäin, rakas kummitätini on eronnut.... Jäljelle jää oma äiti. Mutta mitä lainaan äidiltä?
Ollaan äidin kanssa erikokoisia ja tyylimme eivät kohtaa. Lisäksi äitini on keltakullan ystävä.. Monen kuukauden pohtimisen jälkeen lamppu syttyi. Helmet! Äidillä on helminauha, jonka on käsittääkseni saanut isältä. Lainaan tätä!
Pikkutyttönä prinsessa- ja hääleikeissäni joskus lainasin
äidin helmiä, ja muistin niiden olevan pitkät. Luulin kuitenkin, että muistelen
aikaa pikkutyttö perspektiivissä, ja helmet ovat minulle nykyään sopivat. Ehei,
olin väärässä. Helmet laskeutuvat ihan liian alas, lähes puvun pääntielle asti.
Ongelmaa ei ole siis edelleen ratkaistu. Minulla ei ole mitään lainattua.
Ongelmaa ei ole siis edelleenkään ratkaistu. Minulla ei ole
mitään lainattua. Noh, ehkä tässä reilussa seitsemässä kuukaudessa tulee
jotain vastaan, ja jostain löydän sen lainatunkin asusteen. Olkoonkin vaikka
sitten, ettei se tule onnellisesti naimisissa olevalta vanhemmalta rouvalta.
Ehkä kestän sen. Tai sitten kestän keltakultaiset korut. Kahdesta pahasta tässä
pitää alkaa valintoja tekemään.
Mitä lainattua teidän asusteissa tulee olemaan tai on ollut? Kaipaan vinkkejä!
p.s. meillä on hääauto!!!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti