Love me do -messut ja blogimiitti.

O kirjoitti oman näkemyksensä messuista, on minun aika virtuaali raapustaa oma tekstini bittien syöveriin.

Meidän lauantaiaamu alkoi Helsingin kattojen yläpuolelle hotelli Tornissa kauniissa syyssäässä. Olin jo edellisaamuna valittanut meidän pienelle elokuu 2017 watsapp-ryhmälle, ettei rankan duuniviikon jälkeen huvittaisi millään lähteä toiselle paikkakunnalle kiertelemään päiväksi messuja. Terkut vaan tytöille, jos luette tätä. Hyvin nukuttu yö, ja hotelliaamiainen teki ihmeitä.
Ilman osallistumista blogimiittiin olisin varmaan perunut koko reissun.
Täytyy myöntää, että aamulla hiipi pieni jännitys mahanpohjassa, ensimmäiset häämessut ja liuta vieraita ihmisiä.

Otimme O:n kanssa suunnan jaloillamme Yrjönkadulta Kaapelitehtaalle. Pari korttelia kiersimme, muuten matka onnistui ongelmitta!
Perillä olimme vartin yli 11, ja siitä sitten ihmettelemään mikä on homman nimi. Meidän oli määrä sanoa nariksassa olevamme kutsuvieraita, silti järkkärit olivat pihalla kun lumiukot. Onneksi tunnistin Never say "naver" :in  Susannan narikassa samaisen ongelman kimpussa. Muutaman radiopuhelun jälkeen Bull Mentulan kokoinen järkkäri saattoi meidät, (oikeesti hänen perässään sai vetää ravia ettei kadottaisi näkyvistä) alakerran loungneen.
Nopeat esittäytymiset, ja mä lähdin etsimään väenpaljoudesta O:ta. Yhteydet onneksi pelitti, löydettiin toisemme ja otimme ensi töiksemme suunnan Papershopin pisteelle.

              

Kirjoitin pari viikkoa sitten mun ja Papershopin välisestä yhteistyöstä , ja oli kiva nähdä kutsuja ihan livenäkin ennen paikan päälle menoa, ja meidän kutsujen suunnittelun aloittamista.

             

Meillä olisi vielä vajaa tunti aikaa yhdessä kierrellä, ennen kun miitti alkaisi. Meillä oli oikeastaan yksi asia, mihinkä toivottiin saavamme vastaus ja apu messuilta. O:n puku. Messuja kierrellessämme tultiin siihen tulokseen että päädymme vuokraamaan puvun Frakkipalvelu Nam:lta. Heillä on suuri valikoima, ja mikä on ulkopaikkakuntalaiselle suuri plussa, vuokra-aika on 10 päivää.
Kierreltyämme messuilla, mä rakastuin. Koin suuren valaistuksen, jonka haluan häihin,  asian josta ollut tätä ennen edes tietoinen. Myyn vaikka toisen kiveksen. Harmi, kun munuaisen myymisestä suomessa ei makseta. Uhkasin jo turkulaisena mennä Wikken kulmalle, ja ottaa pari ylimääräistä, hieman kyseen alaista keikkaa. (Heh:D) Tai vaihtoehtoisesti alan lottoamaan. Mä haluan meille oman JUHLARAHAN!
Ihastuin kolikkopajan itse lyötäviin juhlakolikoihin ikihyväksi, mikä olisi parempi vieraslahja?

 

Kun kerran tuuri on niin huono eikä kumpikaan meistä voittanut arvonnasta juhlakolikkoa häihin, pitää mun varmaan itkeä katkerasti, ja haudata tämä ajatus. Tai sitten vaan alan lotottoamaan.

Tutustuimme myös Nord Design:in Upeisiin, uniikkeihin käsin tehtyihin kuoharilaseihin, sekä häämatkoihin. Extemporena we love cruises:in risteilypaketteihin, sekä Helin matkoilla unelmiemme häämatkaan.

Kello olikin tässä vaiheessa jo niin paljon, että minun oli aika suunnata blogimiittiin, ja hyvästellä mies.
Alakerran loungnessa vastassa oli 19 naista, osan naama oli tuttu blogin takaa, osa tuntui ihan vierailta, vaikka mä oon kolunut kaikki maailman hääblogit läpi. Ihmiset vaan näyttää luonnossa niin erilaisilta.
Miitissä meitä hemmoteltiin Willitomaatti Cateringin suussa sulavalla lounaalla, jonka huuhdoimme alas Henkell & Co. :n viineillä. Viihtyisäksi vanhan tehdasrakennuksen alakerran huoneen oli loihtinut Cosa kalustevuokraamo. 

          

              



Syötyämme ja toisiimme tutustumisen jälkeen oli aika siirtyä yläkertaan, ja kansainväliseen hääpukunäytökseen.

Ennen näytöstä suloisia rakkauslauluja esitti Alma Sipilä

Ikuisena sinkkuelämän fanina olo oli vähän kun Carriella ollessaan siinä eturivissä katselemassa juuri Lontoossa lanseerattuja pukuja, ja mikä hienointa me täällä suomessa näemme ne ennen New Yorkia!

Hääpukunäytöksen jälkeen kierrettiin 071017 blogin Piuden kanssa aluetta läpi. Ehdinhän minä jopa kokeilla huntua, vaikka juuri olin julistanut etten huntu laita.
Mukaan tarttui ainoana ostoksena iso sateenvarjo. Toivottavasti hääsateenvarjolla on myös se vaikutus, että kun sellainen nyt löytyy, silloin ei sada. 

Huntu on Tuhkimotarinan valikoimissa. Ties, vaikka sittenkin kävisin tuon vielä kotiuttamassa.

Olikin jo aika siirtyä alas kakun toivossa, vastassamme ei ollut kakkua (sokerihiiri pettyi), vaan muodin ja tyylin asiantuntija Mirva Saukkola, sekä Häät-lehden päätoimittaja Sari Yli-Salomäki, heidän kanssaan höpisimme lähemmäs tunnin pääosin sulhasen ja vieraiden pukeutumisesta.
Ja kävihan meitä moikkaamassa, rääppiäisillä itse Esko Eerikäinen. Jonka vierailua ihan hieman vaan kyseenalaistan, olisi voinut edes isosta fläppitaulusta lukea, ketkä ovat paikalla....

Kohta olikin aika suunnata Kotimaiseen hääpukunäytökseen, jossa valittiin vuoden suomalainen pukusuunnittelija ihka ensimmäisen kerran.

Heidi Tuisku

Hanna Talsi

Julia Dunejeva

Marika Mansikkamäki

Seija Arola

Minna Hepburn

Marjo Haapasalo

Aurora Raiskinen

Johanna Pohjanmies

Suvi Leinonen

Voiton vei Aurora Raiskinen, Revelations.

Oli aika etsiä O, kiertää vielä viimeiset tärpit  ja lähteä kohti Kamppia, ja turkua. Matkalukemisena toimi junassa uunituore Häät-lehti.

                   

Kotiin viemisiksi miitistä saimme mukaamme goodiebagit. Pussissa oli itselle tuttuja, ja hyvin rakkaita NYX meikkejä, Iberon hyödyllisiä hiustarvikkeita. Uutena tuttavuutena Madaran kuorintavoide ja Mia Höytö Cosmetics -kaunis sarjan puhdistusvaahto. Molempia olen jo ehtinyt kokeilla, ja varsinkin kuorintavoiteesta olin kuullut akne iholle pelkkää hyvää, ensimmäisen kerran jälkeen jäi kyllä hyvä maku suuhun :)

Lumi tuli heti tutkimaan olisiko pussissa ollut jotain kissoille.

Summasumraarum. Messut olivat kivat, intiimit ja pienet. Suurin osa palveluista oli tarkoitettu pääkaupunkiseutulaisille, ja vielä kun meillä on melkein kaikki hommattu emme kostuneet messuista oikeastaan ollenkaan. Ensimmäiset messut olisi pitänyt käydä jo paljon aikaisemmin.
Hääblogimiitti oli mahtava kokemus! Olis kiva saada kunnolla kasvot ihmisille, ketkä kirjoittelevat siellä ruudun toisella puolella.
Suuri kiitos messuista, eteenkin miitistä järjestäjille ja yhteistyökumppanille!