Polttarit Tallinnassa kolmas päivä

 Yhteistyössä Press & PR d'Oro ja Tallink Silja.

Tästäkin on oikeasti jo reilu kaksi viikkoa aikaa...
Tästä voit lukea tunnelmia ennen matkaa, ja täältä näät ensimmäisen päivän ja toisen päivän aktiviteetit. 

Kolmas päivä alkoi hyytävästi siellä kuuluisassa sviitissä, joissa oli kyllä matkalla hassu vaikutus ja ne yöunet jäivät vähiin. Yö saunan jälkeen yöunet jäivät vain muutamaan tuntiin tänäkin yönä.
Sama homma, kun edellisenä aamuna, kamat kasaan ja menoksi. Tällä kertaa päätimme ottaa ne suoraan mukaan ja painuimme aamiaiselle. Nyt tiedän, miksi aamun viimeisiä, vilkkaampia tunteja kehotetaan välttämää. Aamupalalla sai melkein taistella mehulasista ja kinkkuviipaleesta. Aamiainen itsessään oli kyllä laaja, ja maistuva, itseäänhän siitä saa syyttää, että aamulla uni maistui.

Aamiaisen jälkeen ryhmärämä kokoon, tavarat minibussiin ja kohti vanhaa kaupunkia. Oli ihana huomata, että joulutorikin oli vielä auki, vaikkei se ollutkaan päämäärämme.
Menimme lähellä olevaan Uisuplatsin ulkojäälle.
Lauantain asusteenahan toimi meidän Finland-pipot.

Ei muuta, kun hokkarit jalkaan ja jäälle! Kyllä, olin erilainen nuori, minä en "tyttöjen luistimia" tänäänkään jalkaani pistänyt. Kolmen vuoden ero luistimista ei olisi sitä kolausta kestänyt.

Luistelu oli hauskaa, tosin kireä pakkanen sai kuuman kaakaon maistumaan oikein hyvältä, ja sisätilojen some-hetki olikin lämpimän juoman jälkeen luistelua suositumpi aktiviteetti. Naurun mellakan vähenemisestä saattoi aistia väsymyksen hiipivän juhlakaluihin.

Luistelun jälkeen vuorossa oli tutustuminen yhteen Tallinnan viiden tähden hotelleista, Savoy Boutique Hotelliin. Netistä löytyvät arvostelut ja huoneiden huokeat hinnat tekivät minuun ainakin sen vaikutuksen, että joskus haluaisin pienen pikavisiitin sijaan yöpyäkin hotellissa.
Hotellin johtaja esitteli meille yhden yläkerran huoneista, joilla olikin mielenkiintoinen tarina. Ja jos joskus yövyt näissä huoneissa, pääset halutessasi värittämään ikkunasta avautuvia maisemia. 

Pienen kierroksen jälkeen oli aika siirtyä hotellin alakerrassa sijaitsevaan MEKK ravintolaa.

Tarjolla oli jälleen kala painotteinen, hyvin maittava lounas. 

Lounaan jälkeen meillä oli hetki vapaa-aikaa. Ei muuta kun suorin tie Viru keskukseen. Pitäähän nyt Tallinnassa vähän päästä shoppailemaan. 

Ikimuistoisen matkan viimeinen etappi oli Rotermannin alueella oleva Kalev myymälä, jonka yläkerrassa meille oli luvassa suklaakoulu. Neljä meistä pääsi tutustumaan tarkemmin suklaan tekemisen saloihin. Ja pakko myöntää, että olihan se konvehtien tekeminen helpon näköistä hienoilla kattiloilla ja vempaimilla, kun kotona se rassaava suklaan temperointi ja lämpötilan tarkka seurailu.

Ennen tositoimiin pääsemisistä meille kerrottiin suklaan alkuperästä, kaakaosta, kaakaopavuista ja vaikka mistä tähän liittyvästä. 

Suklaantekijät, tai ainakin osa heistä jäi odottamaan suklaiden lopullista valmistumista, kun muut lähtivät tutkimaan kyseisen korttelin ostosmahdollisuuksia. Taisi osa mennä paikallisessa alkossakin piipahtamaan.
Sen verran väsymys painoi, ettei oikein mihinkään jaksanut keskittyä, eikä kaupoistakaan mitään mukaan tarttunut. 

Oli aika suunnata minibussiin, ja aloittaa kotimatka. Vielä ehti kuitenkin sataman lähellä olevat kaupat kierrellä, ja minäkin löysin O:lle mieleisen tuliaisen.
Kotimatka taittui Business Loungnessa syöden ja juoden. Kaikki olivat melko väsyneitä, mutta onnellisia.
Suuri kiitos ihanalle matkaseuralle ja suurempi kiitos järjestäjille. Reissu saa hymyn huulille vielä pitkän ajan päästä. Oli ihanaa olla mukana tässä matkassa.