Vuosi vaihtui hotellissa, ihan vaan toistemme seurasta nauttien.
Ollaan monta vuotta puhuttu, että vielä joku vuosi otetaan hotelli Turusta, joen rannalta josta näkee kaupungin ilotulituksen, ja nyt teimme sen! Osaksi syystä, että olemme aina puhuneet siitä, mutta myös siitä syystä että halusimme jotenkin juhlia meidän viikolla ollutta ensimmäistä kihlapäivää! Myös meidän yhteinen aika on ollu tässä loppuvuonna kortilla. Meillä meni loka-marraskuussa viisi viikkoa ilman yhteistä vapaapäivää. Vähän alkanut välillä vaikuttaa siltä, että ollaan vaan kämppiksiä. Pieni irtiotto arjesta ei siis tehnyt huonoa!
Lisäksi joulukuu on mennyt surressa, ja viimeiset kohta kaksi viikkoa mennyt sairastaessa maailman hirveintä flunssaa! Tämä pöpö on kyllä luokkaa, "en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään", ja silti tämän oon tartuttanut O:n lisäksi vanhempiini.
Pöpön ansiosta aatto meni nukkuessa hotellissa, ravintolassa mexicolaista ruokaa nauttien, hotellista raketteja katsellen, ja vähän kuohuvaa kilistäen.
Uudenvuoden päivä on mennytkin hyvin tehokkaasti sohvalla uuden Sykkeen tuotantokauden kanssa. Ihana löhöily päivä, näitä on ollut ikävä!
Nyt on akut ladattu uuteen vuoteen :)
Jos joku tietää hyviä konsteja, jolla saan tän keuhkotaudin loppumaan, kerro! Seuraavaksi nukun sipulit sukissa, mutta loppu viikosta on pakko olla parempi happi!
Uudenvuoden kunniaksi päätin tehdä blogille myös omat facebook-sivut! Tykkäysnapin löydät myös sivun oikeasta laidasta.
Mulla on selvästi joku heikko vaihe tän blogin kanssa menossa, koska olen myös alkanut miettiä pitäisikö tästä kertoa ihan yleisesti kaikille facebook kavereille. Vielä kerään rohkeutta, ehkä joku kaunis päivä. Hääblogi ehdokkuus sai mut selvästi herkäksi, jos ventovieraat lukevat tätä, miksei tututkin?
Ja miten helppoa tämä on löytää netin syövereistä, kun ihan avoimesti kirjoitan omalla pärställä, nimellä ja jopa paikkakunnalla?
Hyvää vuotta 2017 kaikille!
5 kommenttia:
Mulla oli aikoinaan samat fiilikset blogin suhteen, kun pidin lifestyle blogia. Hävetti ajatus siitä, että ihmiset löytää mun blogiin. Aluks punastelin ja nolostelin, jos joku tuntemattomampi kertoi, että lukee mun blogia. Mutta sen jälkeen päätin pitää pään pystyssä, enkä häpeilly mun blogia. Hääblogia kirjotan avoimesti kans ja on tää tullu esille mun instassa, mutta esimerkiks facebookissa en mielellään jokaiselle puolitutulle mainostaisi, etteivät kuvittele, että kutsukin tulee.. :D
Mä hoin eilen kanssa lähes taukoamatta, että on meidän häävuosi! On se vaan niin jännää!! :)
Mulla on ihan samanlaisia ajatuksia ollut kuin sulla tai Emmillä. Onhan se hämmentävää, kun tuntemattomampi henkilö tietää blogista tai kertoo lukevansa sitä. Toisaalta eikös ne blogit oo kuitenkin lukijoita varten?
Mä esiinnyn kanssa omalla nimelläni ja naamallani, jonka vuoksi kirjoitankin vain sellaisia asioita, jotka voisin sanoa kenelle tahansa muutenkin ääneen. Olisi helpompaa pysyä anonyymina kirjoittajana, mutta koen blogit mielenkiintoisimmiksi henkilöiden takia.
Jotenkin hirvittää jakaa tää tutuille, vaikka suurin osa tietää kaiken, mitä tänne kirjoitan. Ehkä mä tuun ryminällä vielä kaapistani ulos ;)
Muutamalle oon tehny paljastuksen, ja ovat olleet varmoja et kerron raskaudesta :'D
Ja on ihan tututkin tämän pongannut. Ja aika helpolla googlestakin löytyy.
Mä oon jatkanu samaa rataa tänäänkin :D Lasken vielä enemmän päiviä....
On, mä oon tämän blogin perustanut vuonna nakki ja muusi yksityiseksi. Omia häähaaveita varten, poistin kaikki vanhat postaukset (ja laitoin itselle talteen) ja avasin tämän kesällä kaikeille kansalle.
Mä oon kans ollut todella avoin! Kaikki asiat oon kertonu just niin kun ovat. Ainoa, mikä on salaisuutena pysyny, on sulhasen nimi, vaikka sekin vilahtaa jossain, sekä kaason nimi. Heidän omasta tahdostaan. :)
Se on hienoa, että kunnioitat kaason ja miehen toivetta pysyä nimettöminä. :) Just näin sen kuuluu mennäkin!
Lähetä kommentti