Turun häämessut

Viime viikonloppuna oli viimeiset messut morsiamen roolissa, ja ne olikin sopivasti omassa kotikaupungissa. 

Messuilemaan lähdin oikeastaan fiiliksen takia. Ja viime hetken ahaa-elämyksien varalle, tai viime ja viime hetken, onhan tässä reilu puolivuotta aikaa.

Mikään ei saa ainakaan minulle niin paljon hääfiilistä nousemaan kattoon, kun häämessut! Mitenköhän maltan olla kiertelemättä näitä ensi vuonna?

Messuilin molempina päivinä, vain seura vaihtui.
Lauantaina kiertelin kaason kanssa, yleisen hääfiilistelyn takia, ja vähän kukkia silmällä pitäen. Näistä kun miehet eivät niin hirveästi ymmärrä.
Kukkakauppoja löytyi moneen lähtöön, itselläni vahvistui hyvin vahvasti, minkälaisen kimpun sitä haluaa, vaikken varausta messuilla tehnytkään. 

Kukkakauppa Bronco

 

 

Flör

 

Messuilla oli myös äänestys, jossa sai äänestää kauneinta kukkakimppua;

Flör

Bronco

Kukkakauppa Fridhem

Raision kukkapalvelu

 

Viahde

 

Häämessuilta on hyvä myös ottaa idoita kattaukseen. Minäkin kiinnitin huomion muutamaan kauniiseen yksityiskohtaan, jota voisi omissakin häissä hyödyntää.

Helmet pöydässä. Yksinkertaisessa, simppelissä kattauksessa näyttää kauniilta yksityiskohdalta, mutta näyttäisikö meillä jo liian sillisalaatilta? Voisi ainakin meidän eteen kokeilla?

Ja löysinhän minä niitä hieman rustiikkiin meneviä koristeita pullojen muodossa. Olen vähän miettinyt vanhoja pulloja kynttilöiden jalustoina, ja tämä kyllä vahvasti tukee ajatustani.

 

Bongasin myös hauskan pienen yksityiskohdan.  Mitä, jos sulhasen viehe laitettaisi pieneen puiseen laatikkoon hääjuhlan ajaksi morsiamen kimpun tapaan? Takki heitetään kuitenkin jossain vaiheessa pois päältä, ja kukka kokee varmasti illan mittaan kovaakin kohtaloa. Tällä tavalla kukka voisi säilyä muistona juhlista?

 

Kattausten joukossa oli myös yksi, hyvin huomiota herättävä pöytä.

 

Jos meidän häät olisi ollut viitisen vuotta sitten, tai O olisi saanut päättää värityksen, se olisi ollut puna-musta. Olisin varmasti ottanut pöydästä jotain inspiraatiota. Varsinkin, kun ensimmäinen Casino kokemus on vielä tuoreessa muistissa.
Oli kyllä ihan erilainen, ja piristävä pöytä verrattuna niihin, mitä messuilla yleensä näkee. Toivottavasti joku sai tästä ideaa omaan kattaukseensa!

Kaason kanssa, kun päästiin kahdestaan kiertämään, silmiimme osui kuohuviinibaarin sijaan mitäs muutakaan, kun ihanan värikkäät Tannisen macaronit.

Tanninen on varmasti monelle Turkulaiselle ensimmäisten mieleen tulevien leipomoiden joukossa. Mä ainakin muistan pienestä pitäen, miten mummun kahvipöydässä oli Tannisen kanapeet. Ja näitä mun nostalginen luonteeni halusi myös häihin. Tiesin, ettei O tule tätä hyväksymään, joten mulla oli vajaa vuorokausi aikaa myydä hänelle idea macaroneista ja söpöistä, sydämen muotoisista herrasväen pikkuleivistä. 

Eikä ainakaan minulle ollut tullut mieleenkään, että heiltäkin tosiaan saa tilattua hääkakun! Ja näyttivät vielä erittäin kauniilta.

Kaason kanssa kierrellessä oli ihan pakko vilkaista myös sivusilmällä kampauksia ja meikkauksia. Vaikkei niille tarvetta olekkaan. Sokoksen Hyvä Olo-hoitolalla oli tarjolla kiinnostavia paketteja mukavaan hintaan, ihan vaan itsensä hemmotteluun hääkiireiden keskellä. Tai vaikka lahjaksi kaasolle. Tarjoukset löydät täältä, ja ne ovat voimassa 11.2. asti.

Ennen pois lähtöä katsottiin vielä messun ainoat hääpuvut, jotka olivat äänestyksen muodossa.
Hääliikkeiden poissaolo hieman harmitti, vaikken mitään enään tarvitsekkaan. Jotenkin niitä pukuja on aina kiva hypistellä. Vaikka, messuille on mahdoton tuoda jokaiste pukua, ja näin ollen hääpukujen messutarjonta jääkin aina hieman suppeaksi. Ja ei ainakaan tarvinnut pelätä, että jos löytääkin omaa pukuaan vielä täydellisemmän puvun.

Sunnuntaina menimme messuille O:n kanssa. Suunnitelmissa oli löytää hänelle ainakin sormus. Meillä ei ollut kiire minnekään ja kiertelimmekin Logomoa moneen kertaan,  ja minäkin löysin asioita, joita en muka lauantaina ollut huomannut ollenkaan. Ja sunnuntai aamu oli myös lauantai iltapäivää rauhallisempi.

Ensimmäiseksi pysähdyimme HeVi Propsin pisteelle. Vuoden ikäisen, Ruskolla sijaitsevan vuokraamon valikoimiin kuuluu tavaraa videotykistä karkkibuffet-astioihin, lipputankovaloista kylmäkaappeihin, sekä pelipenkistä saippuakuplakoneeseen. Kannattaa ehdottomasti vilkaista heidän tarjontaa, sieltä löytyy vaikka mitä.
Ylhäällä mainitsema Casino-henkinen pöytä oli muuten Hevi Propsin Heidin käsialaa. 

Yleensä en messuilla ikinä pysähdy mihinkään pitopalvelukojuihin, koska meillä pitopalvelu on jo hommattu, ja sitä on hirveän vaikea saada mistään kauempaa kuskattua, kun juhlapaikallamme on pieni keittiö. HeVi Propsin vieressä oli kuitenkin Pito-Pirjo, jonka ständillä olevat sushit herättivät kyllä mielenkiinnon. Nerokas idea laittaa näytille jotain erilaista, trendiruokaa. Mitä kojulla puhuin, niin heiltä onnistuu lähestulkoon ruoka kuin ruoka, ja he kannustivat hääparia ottamaan itsensä näköistä ruokaa! Jos pitopalvelu on vielä hakusessa, suosittelen kyllä ehdottomasti ottamaan yhteyttä! Sen verran hyvältä kuulosti. Ja näytti.

Ja sitten siihen O:n sormukseen. Sormusta ei löytynyt mutta päätös siitä mitä materiaalia se tulee olemaan taisi saada vastauksen. Wolfram tunnetummalta nimeltään Tungsten, käytännössä kovimmasta metallista valmistettu sormus pääsee O:n nimettömään reilun puolen vuoden päästä.

Ja nyt sitten mietitään, teetetäänkö sormus, vai ostammeko valmiina kaupasta?  Uniikki sormus olisi aina uniikki, mutta kovaa materiaali ei voida suurentaa. Jossain vaiheessa se tulisi todennäköisesti jäämään pieneksi, ja olisi aika uudelle sormukselle. 

Juttelimme myös muutaman sanan avioehdosta Kainulainen & Kroneldin kanssa.
Harmikseni ainoa luento, jolla ehdimme käydä ja jonka alkamisen tajusimme oikeaan aikaan, oli Hartwa-Trade Oy Ab luento kuohuviineistä. Luento oli hyvin mielenkiintoinen, ja siitä sai hyviä pointteja. Ja syntyi jopa idea kuohuviinibaarista....

Ennen pois lähtöä minä löysin korun. Täydellisen korun. Korun, jota kannan juhlissa läpi elämän, koru joka ehkä joskus periytyy mahdolliselle tyttärellemme, ja toivottavasti vielä hänenkin tyttärelleen.  Helmet, jossa on jotain erilaista. Auraria, joka valmistaa tilauksesta vihkisormuksia ja uniikkeja koruja. Juttelin korusta kojulla, ja siitä saisi tehdä juuri sen näköisen ja värisen kun itse haluaa. Kun saadaan O:n kanssa aikataulut yhteen, mennään ehdottomasti juttelemaan lisää tästä korusta.
Ja "jotain lainattua" menee taas hieman hankalammaksi.

Niin, ja saihan O minut ylipuhuttua tanssikurssillekkin....

Näiden lisäksi oli monta korupistettä erilaisin alennusprosentein, kuvaajia löytyi muutama, melkein kaikki suuremmat Turun hääpaikat oli edustettuna. Kysytyimpien hääpaikkojen kanssa saa olla hyvissä ajoin liikkeellä. Monet paikat myivät jo nyt vuodelle 2018 "ei oota"  kesä lauantaille, ja kalenterit olivat auki vuodelle 2019.
Turun cateringit olivat myös hyvin edustettuna. 

Mulle jäi kyllä messuista hyvä fiilis. Niin kuin kerroin, lähdin messuille enemmän sillä fiiliksillä, ettei tarvita enää mitään, ja keskityn messuihin bloggaajan silmin, mitä ideoita muille voisi antaa.
Messut antoivat mulle enemmän, kun uskalsin odottaa. Onhan Turun messut pienemmät, jos vertaa Helsingin messuihin, mutta ne palveluntarjoajat on "omilta kulmilta" osaa avata silmänsä eri tavalla. Ja vasinkin suuremmat messut menee enemmän sormusmessuksi, kun häämessuiksi. 
Oli Logomossakin korut suuressa osassa, mutta he hukkuivat mukavasti massaan, ei tullut oloa, että koko messut ovat pelkkää sormusta. 
 Aina pitää myös muistaa, että palveluntarjoajia on enemmän siellä missä on eniten kysyntää ja asiakkaita.
Kannattaa kuitenkin mennä sinne oman alueen messuille, jos vaan on mahdollisuus! Ja nimenomaan avoimin silmin! Jos lähdet asenteella "minulla on jo kaikki, en tarvitse mitään", todennäköisesti et löydä mitään.
Ja minulle ainakin toinen päivä avasi silmät aivan uudessa valossa!

Olitko sinä Turun häämessuilla? Jos olit, mitä pidit messuista? 

Yhteistyössä Turun häämessut